perjantai 22. helmikuuta 2013

Virtapiikkiä

Mulle on iskeny hirvee motivaatio liikkumiseen. Mikä siinä on et ku joku kielletään ni sitähän tekee mieli koko ajan, kuten nyt tää ku mä en ees lenkille pääse, toistaiseksi.
Kunhan tämä masuasukki tulee pihalle niin pääsee alottaa taas treenit. Nyt kun ainaki pari viikkoa pitäs kaverin mahassa pysytellä. Salikortinkin lykkäsin isosiskolle ku se ei oo voimassa ku ens kuun loppuun ja todennäkösesti mä en selviä salille ennen sitä...
Löysin netistä sellasen sivuston ku heiaheia. Pitikin sit heti tehdä sinne tili vaikkei siitä vielä hyötyä ookkaan mut kerkeepä tutustua paremmin. Ainakin vaikutti todella kätevältä jos haluaa liikkumisiaan seurata ja vinkkejä treeniin. Ja mikä parasta, tää on ilmanen palvelu.

Toivon mukaan pääsen kuitenkin hiihtämään vielä tässä muutaman viikon sisällä, se nimittäin ei aiemmin ainakaan aiheuttanu mitään mahan kiristelyitä toisin ku lenkillä käyminen..

 
Käyttääkö teistä kukaan tuota Heiaheian palvelua? Vinkkejä sen käyttöön? :)
 

maanantai 18. helmikuuta 2013

Se hurja 34+4..

päivä, johon viime raskaus loppui.. hurjalta tuntuu että tässä vaiheessa tuo meijän neitokainen oli pihalla :D mut onneks tää toinen ei näytä ihan vielä tulevan. Tänään oli siis äippäpolilla vauvan painoarvio, oli onneks kasvanu.  2058 g oli nyt arvio, alimman käyrän yläpuolella kuitenki mennään, kaikki oli muutenki ok ja nyt ei niin levossa tarvi olla ku ihan turvallisilla viikoilla jo ollaan. Kahden viikon päähän tuli uus aika taas, mikäli ollaan yhtenä kappaleena. Tuntuu että nyt saa koko ajan rampata neuvoloissa yms, pysyypä ainaki mulla mielenrauha ku pääsee ultriin ja tarkkaillaan niin hyvin tilannetta, vauva ei vielä ollut niin alas laskeutunut etteikö olis vaaraa napanuoran väliintulolla et jos veet menee ni vaakatasossa ambulanssilla kehotettiin tulemaan..

Musta tuli muuten taas yhdelle pienelle miehelle täti lisää, veljen perheeseen syntyi pieni mies <3 voin vaan kuvitella miten vauvakuume nousee ku pääsen kattomaan sitä pikkusta :D

Sain viimein eilen illalla vähä pakkailtua sairaalakassiakin, tosin jotain vielä puuttuu mut tällä kertaa kuitenki vähä valmiimpana lähtöön ku viimeks.


lauantai 16. helmikuuta 2013

Projekti kodin rakennus, osa 1

Postausta vähä tästä meidän kodinrakennusurakasta. Elikkä keväällä 2011 ostettiin tontti. Alotettiin tienteolla.
 
Kevään mittaan rakentaminen alkoi mennä ryminällä eteenpäin, tarkotus oli jouluksi muuttaa. Talo tehtiin ihan kappaletavarasta ja ite suunniteltiin pohjapiirros joka vain piirrätettiin suunnittelijalla.
 
Meillä oli kirvesmies rakentamassa, lisäksi mies meni töiden jälkeen illoiksi, ei paljoa nähty alkuvaiheessa rakentamista. Hyvä ku kerettiin  vierekkäin nukkumaan :D
Siinä vaiheessa ku sisäpintoja alettiin tekemään, myös minä siirryin rakennushommiin. Mun pikkusisko asui meillä ja kulki meiltä koulussa, koulun jälkeen hän vahti meidän neitiä ja mä lähdin raksalle. Siellä yleensä vierähti ihan yöhön asti, tekemistä nimittäin riitti.


Ihan niinku suunniteltiin niin jouluksi päästiin muuttamaan.. Joulukuun 22 päivä kannettiin tavarat sisään ja äkkiä laittamaan ekaa joulua omassa kodissa. Paljo on velkaa takana, mutta hyvinhän tuota on siitä huolimatta yöt nukuttu :D ja pääasia että on se oma koti, mistä on aina haaveillut, omakotitalo, iso piha, autotalli, lapsilla tilaa olla ja liikkua :) turvallisen kaukana isosta liikenteestä, mutta tarpeeksi lyhyt matka kaupoille. (n. 5-6 km). Tuttu kylä, maalaismaisemat ja varsinkin tämä meidän järvinäkymä takapihan puolella <3 Toinen mummula saman tien varressa, kuin myös isomummula, joten turvallista asua ja apua lähellä saatavilla.

Ei nimittäin se rivitaloasuminen keskustassa ollut ollenkaan meidän juttu, kumpikin meistä kun on "maalta" kotoisin niin ei viihdytty ollenkaan. Tottunut että on tilaa, eikä naapurit ole ihan seinän takana :) eriasia varmaan ois jos ois lapsuudessa asunut sillai niin sitä varmaan sit taas samanlailla ehkä kaipais niitä ihmisiä ihan lähelle ja sitä tiivistä asumista. Koitampa saada sisältäkin otettua kuvia nyt kun viimein alkaa olemaan aika valmista :)

Onko teillä suunnitelmissa rakentaa/rakennuttaa? Joko unelmatalo on valmiiksi suunniteltuna? :)
 

perjantai 8. helmikuuta 2013

Synnytystapa-arvio

Tänään käytiin äippäpolilla taas, viikkoja 33+1. Tilanne oli pysyny samana, eli hyvänä, ei muutoksia. Mun ei tarvikkaan olla täyslevossa, ottaa vaan suht rauhallisesti kotona. Maanantaina pääsin kotiin onneks. Mulla onkin ollut pikkusiskoja täällä kaverina ettei oo tarvinu nostella mitään ja on pystyny mennä lepäilee heti ku siltä tuntunu. Supistuksia ei oo ollu ollenkaan enää. Uus kontrollikäynti tuli tosin 18 pv kun vauvan paino ei ollut viikon takaisesta arviosta noussut ollenkaan.. sama vajaa 1,8 kg oli edelleen.. Noh, käydään sit tarkistamassa se :) Sitä, jos se on kasvun lopettanu tms, en ees kysyny mitä sit tapahtuu, enkä todellakaan aio mennä googlettamaan :D kai sitä sit käynnistetään jossain vaiheessa jos paino ei ala nousemaan.. Eipä tässä onneks oo enää ku 6 päivää jäljellä että synnytys estetään..  Tällasta  tälläkertaa, taidan taas mennä lepäilemään :)) oikein kivaa viikonloppua teille kaikille!

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Helmikuun suunnitelmat

Ne on siinä et mä makaan sängyssä ja sängyssä ja ehkä sohvalla.. Siis näillä näkymin :) huomenna pääsen näillä näkymin kotiin jatkamaan tätä täyslepoa seuraavat 2-3 viikkoa. 34-35 viikolle asti tulis nyt ottaa niin iisisti ku vaan voi, sängystä saa siis poistua suihkuun ja vessaan..  Hankaluuksia tässä teettää se etten mä voi S:n kans touhuta mitään, ja miten pikkuneiti ymmärtää sen ettei äiti saa liikkua.. Onneks mulla on iso perhe ja hyvät tukijoukot siellä kotipuolessa. Joku siellä nyt joutuu 24/7 olemaan meillä apuna maanantai-torstai välin kun mies on töissä.

Mitäpä sitä ei lapsensa vuoksi tekis. Jos saatas pikkunen pysymään vielä ainakin pari viikkoa mahapuolella.


lauantai 2. helmikuuta 2013

32+2

Vielä täällä sairaalassa ollaan.. Molemmat kortisonipiikit on laitettu mut ei musta kyllä tunnu siltä et tää on mihinkää syntymässä.. Oon varmaan vielä huhtikuussaki yhtenä kappaleena.. En tiiä pitääkö noi mua täällä sen takia ku edellinen synty ennenaikojaan mut mulla alkaa menee selkä ja mielenterveys ja iski kova ikävä hierojaa..

Eikä vähiten hirveintä et en oo koskaan ollu erossa S:stä "näin" kauan.. Se pikkureppana kotona kuulema kokoajan kyselee missä äiti.. Ja oishan sitä miestäki kiva päästä näkemään ennenku se huomenna lähtee taas töihin..

Muttamutta.. Alkuperäisten aikomusten mukaan ehkä tänään vois päästä kotiin, samakai se ois makaanko täällä vai kotona.. Ambulanssit on keksitty jos alkaa supistelee.. Eilen ultrattiin pikkutyyppi ja painoarvioksi tuli vajaa 1,8 kiloa. Eli näyttäs siltä et napanuora toimii tälläkertaa ja virtaukset oli hyvät.. Toisin ku siskonsa painoi samanverran viikolla 34+4.. Iso kaveri tästäkään ei taida kuitenkaan tulla vaikka loppuunasti pysyski..

Ja ensimmäinen veikkaus sukupuolestKi tuli, tosin ihan satavarmaksi ei sanonu :))




perjantai 1. helmikuuta 2013

Sairaalassa

Täällä sitä ollaan taas sairaalassa ennenaikojaan..

Kaikkihan alkoi ku iltakuudelta alkoi inhottava puristava tunne mahassa, jonku sortin kestosupistukselta tuntu.. Siinä ne jatkui ja koitin vähä kelloa tiirailla et niitä tuli viiden ja kymmenen minuutin välein ja kesti aika kauan.. Arvelin kaiken varalta soittaa synnärille mitä mieltä ovat, no käskivät tulla näytille varsinki ku edellinen synty keskosena..

Ei muutaku tytölle hoitaja ja lähettiin ajelemaan.. Täällä sit otettiin käyrää, kakkki näytti olevan ok ja supistuksetki loppu. Kerkesin jo haaveilla et päästään kotiin. Lääkäri tuli vielä tekee sisätutkimuksen ja " suljettu, pehmeä ja lyhentyny, valitettavasti joudut jäämään tänne... "

Saa nähä minkäaikaa täällä sit ollaan nyt seurannassa. Ensimmäinen kortisonipiikki annettiin vauvan keuhkoja kypsyttämään ja toinen piikki ilmeisesti ens yönä. Toivottavasti supistukset pysyy Poissa nyt ettei niihin tarvi alottaa estolääkitystä..

Kumpa pikkukaveri vielä pysys mahan sisäpuolella, en arvannu että täällä sitä taas ollaan ja vieläpä aikasemmin ku viimekerralla. Just nyt viikkoja 32+1..