tiistai 5. marraskuuta 2013

Tangle Teezer

Suosittelen, suosittelen, suosittelen! Miks mä en oo aiemmin uskonu kaikkien kehuja kyseisestä hiusharjasta, vaan enää ei oo tarvetta vaihtaa. Imetys vie multa jo valmiiksi hiukset päästä, ja harjaamalla niitä lähtee aina ihan tajuton määrä. Vaan tällä ei lähde läheskään niin paljoa, ja mikä parasta, ei satu niin paljoa, vähän niinku sais päähieronnan samalla. Tää yhistettynä siihen lasten Muumi-selvityssuihkeeseen niin kyllä pärjää hyvin näin pitempien ja kovasti takkuun menevien hiusten kans. Hintahan tuossa on se mikä ehkä mietityttäny, tää makso joku reilu 16 e kun netistä tilasin, mutta on kyllä hintansa arvonen.

Lääkäriangstausta

Kävimme nimittäin tämän meidän 3 vuotiaan kanssa taas painokontrollissa keskussairaalassa.. Tyttö oli kasvanut KAHDESSA kuukaudessa vajaa 3 cm ja painoa vajaa 300 g, joka todellakin mun mielestä on tuon ikäiselle ihan hyvä määrä nuin lyhyessä ajassa, vaan eipä taas(kaan) kelvannut lääkärille, tuijotti tietokoneelta käyriä ja käyriä ja käyräthän näytti perinteisesti ihan mihin sattuun.. Kehtasi ehdottaa että jäädään pariksi päivää tytön kans osastolle, siinä vaiheessa kiehahti viimein yli ja meni minunki kuppi nurin! Olo oli niinku muumeilla ku ne lukittiin häkkiin ku lääkäri tuumas et "tehään mukava huone teille.." voi että sapetti, ei noteerannut milläänlailla kun sanoin että tyttö jo valmiiksi jännittää sinne tulemista, (viime reissulla oksensi sairaalan pihalla jännityksestä) ja tällä kertaa en puhunut koko sairaalaan menosta vasta kuin oltiin lähdössä niin samana aamuna.

Mä en ymmärrä miten paljon tuon tytön pitäis yhtäkkiä kasvaa, että se kelpaisi siellä?! Käytiin myös psykiatrisella, sinne tämä meidän lääkäri laittoi myös lähetteen, josko heillä olis uusia vinkkejä tuohon syömishommaan. Siellä oli kyllä tosi mukavia "tätejä", S tykkäs kun sai piirrellä ja kerrankin ei punnittu tai pistelty, ja siellä myös ne huomioi tuota tyttöäkin. Mä en tasan ala sotkee molempien tyttöjen rytmejä lähtemällä pariksi päiväksi sairaalaan, ja tunnetustihan se sairaalaruoka ei oo mitään maailman parasta, ja kun kysyin tältä lääkäriltä et mitä hittoa me hyödytään tollasesta, niin vastaus oli: "En minä sitä vielä tiedä..."

Nyt sit käydään joulukuun alussa seuraavan kerran lastenpolilla ja sitä ennen nyt kuukausittain täällä omassa neuvolassa punnituksessa. Kuulema jos ei sitten ole käyrät kääyntyny nousuun kunnolla niin katsotaan uudestaan sitä osastolle tulemista, sanon lääkärille et jos se siitä on kiinni että jonku ammattilaisen pitää kytätä S:n syömistä niin aivan vapaasti muutakuin ottaa teltan mukaan ja muuttaa meidän keittiön ikkunan alle niin sieltä voi vahtia saako se ruokaa. Kolme vuotta oon hyväkäytöksisesti kuunnellu tuosta painosta jankkaamista, vaan kyllä alkaa raja tulee vastaan siinäkin touhussa! Ei oikeen sovi tähän lääkärin Aliravitsemus-diagnoosiin että tyttö juoksee 16 tuntia vuorokaudesta, on oikein hyvävointinen ja jaksaa touhuta, eikä sairastele juuri koskaan.. Näiden perusteella itse en ole huolissaan painosta, niin kauan kun ne luvut kuitenkin nousee. Itse en kuitenkaan S:n ikäisenä oo ollut kuin kilon painavampi, mun lähtöpaino tosin ollut yli 4 kg ja S:lla 1,8 kg, vaan eipä lääkäri juuri noteeraa tuotakaan...

Tämä meidän lääkäri on muutenkin hyvin negatiivinen, kertaakaan mikään ei oo ollut hyvin, aina kuuluu vaan "Nyt ei mene kyllä yhtään hyvin.." "Paino ei vaan nouse...." Veikkaan että mulla jossain vaiheessa menee sukset ihan täysin ristiin hänen kans, kyselinkin jo valmiiksi meidän kotineuvolasta onko meillä mahdollista siirtyä oman lastenlääkärin seurantaan.. Ei nimittäin mun häntäluu kestä näitä jatkuvia ajeluita tuonne keskussairaalalle asti, taas niin kipeytynyt ettei pitkiä aikoja voi istua paikallaan.. mutta, eiköhän se tästä pikkuhiljaa paremmaksi muutu, uskon että S ottaa kohtapuolin sen kasvuspurtin, motivaatiota syömiseen on tullut kun neidille on iskenyt hirveä koulukuume! Kouluun olis niin kova halu päästä ;)

Kuukauden kuluttua: Jaahas joku angsti päällä kirjottanu ton, mut tosiaan nyt välipunnituksessa käyty ja olikin onneksi n. 300 g tullut kuukaudessa ja pituutta vain joku puoli senttiä (onneksi), joten käyräkin oli noususuunnassa. Saa nähdä vaan kelpaako sekään nyt tälle meidän lääkärille.. Mulle kyllä kelpas, paremmin kuin hyvin, siihen nähden että meillä vieraili lokakuun alussa mahatauti, eikä neidille muutenkaan hirveän hyvin ruoka maistunut.

7 kk

Pikkusisko on hylännyt tuttipullon ihan täysin, siitä on tullut ehdoton EI, joten äiti ja tissi pitää aina olla paikalla, tai ainakin melkeen aina. Meillä syödään jo aika hyvin melkein kaikkea, paitsi kalaa, ja hyvin on tytön maha kestänyt kaikkea. Muu maistuu, tähän mennessä kukkakaali on ainoa inhokki, mutta sitäkin kokeillaan taas tässä joskus. Maissinaksut on myös suuri suosikki ja maistuis kyllä kaikki muukin, pariin otteeseen isosiskon murokuppi on vetästy nurin.. Yöt nukutaan edelleen hyvin, parilla-kolmella heräämisellä mennään. Isosisko on suuri idoli, kaikki mitä sisko tekee on vieläkin hauskaa ja nauretaan ja hypitään yhdessä sohvalla iltavillissä. Ensimmäisen kerran on myös kuulunut isosiskon huuto "Äitiiii, S sotkee mun leikit...!" jotenki alko naurattaa :D

Meidän neiti on oppinut ryömimään ihan lähiaikoina.. Samoin konttausasentoon noustaan ja kova yritys on mennä eteenpäin, vielä ei vaan kädet ja jalat ihan oikeessa järjestyksessä liiku..  Ensimmäinen hammas ilmestyi isin synttäripäivänä! Ja juu, todistetusti terävä on ja kipiää käy kun se on iskeny sen mun käteen kiinni (toistaseksi vasta käteen) en ehkä halua tietää miltä se tuntuu kun syödessä puraisee.. :S

7 kk neuvolaa meillä ei ole, mutta paino on varmaan joku vähän päälle 6 kg. Pituudesta ei tietoa mutta 68 cm vaatteet kovasti käytössä, osa 74.