lauantai 28. kesäkuuta 2014

Seurantakontrollissa

Heti juhannuksen jälkeen meillä olikin Keskussairaalalla isomman tytön painokontrolli sekä magneettikuvausten tulokset saatiin. Pikkusiskoni lähti meille mukaan kun mies oli töissä. Aamu olikin melkoista härdelliä kun tytöillä rytmit ihan sekaisin juhannuksen jäljiltä, aamupalat autoon mukaan ja menoksi.




Itse magneettikuvien tulokset olivat onneksi normaalit, eikä mitään poikkeavuuksia neidin päästä löytynyt, sellaisia en olisi osannut odottaakkaan, ei mitään siihen viittavia merkkejä kuitenkaan ole ollut, vain alakäyrillä kasvanut päänympärys.


 
 
Mitat nyt 3v 9kk  ikäisenä olivat paino 10.6 kg ja pituus 94 cm. Nyt olikin ihan hyvin tullut painoa ja seuraava seurantakäynti tuli vasta puolenvuoden päähän, omassa neuvolassa käydään mitat ottamassa välissä kun on 4v neuvola. Nyt kyllä jäi tästä käynnistä hyvä mieli, ehkä meillä pikkuhiljaa päästään eroon näistä jatkuvasti olevista punnituksista ja annetaan tytön kasvaa omaa tahtiaan kun mitään vikaa ei mistään löydy.



torstai 26. kesäkuuta 2014

Juhannus

Viimeinkin saan tämän julkaistua, kone saatiin huollosta, mutta seuraava ongelma odottikin kun näppäimistö ei pelannut. Kyllä voi välillä nämä koneet olla hankalia. Anoppilan näppis lainassa ja huomenna hakemaan uutta :)
 
Me vietettiin Juhannusta Manamansalon leirintäalueella, ihan niin kuin viime lomareissullamme häämatkalla vuonna 2010. Meidän perhetilanne onkin aika paljon muuttunut niistä ajoista. Silloin olin raskaana (viikolla ehkä 25). Nyt meillä olikin mukana kaksi lasta ja raskaana viikolla 26 :D
 

 
 
 

Asuntoautolla oltiin liikenteessä ja saatiinkin hyvä paikka kun leikkialue oli suoraan auton edessä. Sielläpä ne lapset hyvin viihtyikin.

 











Perjantaipäivä menikin aikalailla kalastaessa ja rannalla istuessa. Meidän perheen kalamies oli tällä kertaa tämä meidän vanhin neiti, hän sai omalla pikkuongellaan kaksi ahventa :) Ilmakin sattui tälle päivää olemaan hyvä, aurinko paistoi eikä ollut ollenkaan liian kylmä. Makkarat kävivät välillä paistamassa laavulla ja vasta iltapäivällä lähdettiin takaisin autoille.












Itse perjantai-ilta oli tosi kylmä ja tuulinen. Ei ulkona paljoa tarennut olla ja mun ilta menikin lapsia nukuttaessa kun miehet lähtivät vielä kalaan. Jotain tanssimeininkiä oli siinä vastaanotolla ja esiintyjää, mutta ei tullut käytyä katsomassa, hyvin kuului autolle :) Kalaa ei koko reissulla tullut muutamaa ahventa lukuunottamatta.

Lauantai-aamuna satoi vettä ja oli todella surkea sää joten alettiin pakkailemaan kamat kasaan ja lähdettiin jo 12 aikoihin ajelemaan kotia kohti.


Mehu-Jehut oli kovassa käytössä reissulla :D


 Isommasta tytöstä lossilla meno oli hirveän jännää, tai oli varmaan koko reissu kaikinpuolin jännä, olihan se ensimmäinen kahden yön reissu tytöille :D Tuollainen kahden yön matka oli aivan sopivan mittainen asuntoautoillen lasten kanssa. Lauantaina alkoi jo ahtaus haittaamaan ja tuntui, että sotkua on joka paikassa. Ruuanlaitto oli hiukan hankalaa ja leirintäalueen ainoa lastenhoitohuone oli alueen alkupäässä, joten olikin luksusta päästä taas kotiin :) Kaikinpuolin oli kuitenkin hyvä reissu.
 
 
 

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Tietokonejumitusta

Siirtyipä sit mun suunnittelema juhannuspostaus kun meidän kone sekoilee, sammuilee muutaman minuutin välein valittaen jostain virheestä. Ei kerkeä kuvia ladata tarpeeksi nopeesti. Noh, se postaus siis myöhemmin :)

Mutta  me suunnataan aamusta keskussairaalalle kontrolliin ja kuulemaan magneettikuvausten tulokset, toivottavasti niissä ei mitään kummempaa ole.

Instagramissa meitä voi myös seurata nimellä @uusivh

torstai 19. kesäkuuta 2014

Juhannussuunnitelmia

Neljä vuotta sitten me ollaan viimeksi käyty lomareissulla, olin raskaana suunnilleen samoilla viikoilla ja tää reissu oli meidän häämatka. Yks vuorokauden reissu tehtiin syötteelle pari vuotta sitten, mutta siinäpä ne meidän viimeaikaiset lomailut on. Nyt vihdoin ja viimein aiotaan lähteä Juhannusta viettämään Manamansaloon. Isompi neiti oottaa innoissaan että pääsee lomalle ja asuntoautoon nukkumaan. Iso juttu taitaa olla, kun ei olla tosiaan aiemmin reissuilla käyty lasten kans, jos päiväreissuja ei lasketa. Koko reissu meinasi peruuntua, kun viikolla yhtenä aamuna oli lumi maassa ja muutenkin koko viikon ollut tosi kylmä ilma, nyt kuitenkin näyttää vähän lämpimämpiä kelejä, että eiköhän me uskallauduta huomenna lähtemään.

Ainoa ongelma mulla onkin, että mitä kaikkea ja minkäverran pakkaan mukaan vaatetta lapsille yms, ku karavaanarielämää vietetään?? Saa nähä pakkaanko varalta puoli vaatekaappia mukaan. :D Parempi kai sekin kuin liian vähän.

Tänään hain H&M:n paketin, tytöt sai vähän kesävaatetta, molemmat kasvaneet taas entisestä koosta ulos. Taitaa vaan mekot ja lyhyet leggarit jäädä tänä juhannukseksi kaappiin, kaivetaan haalarit mukaan :) Kuviakin mulla niistä olis ollut mikäli kameran kortti antais siirtää ne koneelle, mutta ilmeisesti kortti on mennyt rikki. :/




Isomman tytön kans käytiin kahdestaan viettämässä vähän äiti-tytär laatuaikaa shoppaillen ja syömässä käyden. Mä oon niin rakastunut nuihin omiin uusiin leggareihin, maailman mukavimmat! Tän kesän mä taidan kulkea legginsseillä, tää maha ei muihin mahdu :D

Millaiset Juhannussuunnitelmat teillä on? Hauskaa Juhannusta kaikille ja pitäkää toisistanne huolta!

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Tyttöjen huone

Kumma kun aina lopummassa raskautta iskee hirveä muutoskuume, tälläkertaa kohteena tyttöjen huone. Huone on tosi pieni ja kerrossänky onkin sinne hyvä ratkaisu, siis siinä vaiheessa kun uskaltaa yläsängyssä nukkua ja vielä ainakaan isompi ei sinne halunnut, joten kokeiltiin laittaa molemmat lattiatasoon. Huoneessa on paljon pieniä juttuja, mitä sinne haluan muuttaa ja laittaa uusiksi, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee :D

 
Sori pikamuokkaukset ja hiukan tökerösti retusoidut seinät :D Tyttöjen nimet on siis seinällä sisustuskirjaimilla.


Isompi neiti ainakin tästä uudemmasta huoneesta tykkäsi enemmän, kuin myös minä, vaikka ahdasta onkin. Uudet verhot sai neiti valita Jyskistä ja mielellään on illalla mennyt nukkumaan kun on saanu pöllöverhot vetää kiinni. Iso Lego-pöytä myös vietiin pois ja tilalle tuotiin piirustuspöydäksi Ikean pikkupöytä. Tällanen muutos tälläkertaa. Seinät oon haaveillut maalaavani valkoiseksi, tuo tapettiseinä saa jäädä tuollaiseksi.

Mitä mieltä olette? Maalaisitteko te valkoiseksi seinät, kumpi parempi?

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Mehu-Jehu

Kaikkihan varmasti tietää miten käy kun antaa pillimehun tai -maidon pienelle lapselle. Puristetaan niin että joka paikka on sotkussa ja vedetään pilli irti, ja ongelma mihin sen puoliksi juodun törpön laittaa.  Bongasin netistä tähän ratkaisun: Mehu-Jehu. Tilasin Ipanaiselta meille kaksi Mehu-Jehua (5,95e). Viikolla ne saapuikin ja pääsivät heti kokeiluun. Ei enää ollut mehut pitkin autoa, eikä pillikään niin helposti irti lähtenyt. Tosi käteviä!

 

 



Löytyykö teiltä näitä? Tai onko teillä samaa ongelmaa pillijuomien kanssa?

Magneettikuvaukset

Eilen meillä oli isomman neidin pään magneettikuvaukset keskussairaalalla. Aamulla piti heräillä jo viiden aikoihin antamaan tytölle viimeisen kerran juotavaa ja laittamaan puuduttavat Emla-laastarit. Syömättä piti myös olla 6 tuntia. Ihmeissään oli neiti, että miksi näin aikaisin jo pitää nousta. Meiltä reilu tunnin ajomatka Keskussairaalaan. Matkalla muutaman kerran tyttö valitteli nälkää, mutta hyvin jaksoi olla syömättä ja juomatta, olipa vaan vilttinsä alla repinyt toisen puudutelaastarin irtikin.

Perillä ilmottautumisen jälkeen olikin ohjelmassa sitä perinteistä odottelua ja odottelua ja odottelua. Hoitajan haastattelu oli ja annettiin rauhoittavaa lääkettä kanylointia varten. Olikin hankaluuksia saada tyttö pysymään paikallaan kun oli kova kiire leikkeihin vaikkei pystyssä meinannut pysyä. Kanyyli saatiin laitettua ja viimein pääsi kuvattavaksi. Me miehen kans lähdettiin kanttiiniin kahville sillä aikaa. Itse kuvaus ei kestänyt kuin n. puoli tuntia ja aika pian sen jälkeen tyttö heräilikin ja oli tosi hyvävointinen, pääsi viimein syömään ja juomaankin. Kahden aikoihin oltiin takaisin kotona, nyt odotellaan tuloksia kuvauksista, ne saadaan tietää juhannuksen jälkeisenä maanantaina kun meillä on uusi aika lastenpolille. Tosi reippaasti neiti jaksoi koko päivän olla, eikä onneksi nukutus aiheuttanut mitään pahoinvointeja tai muitakaan harmeja.


Tätä edellispäivänä käytiinkin tyttöjen mitat ottamassa neuvolassa. Isompi neiti oli tällä kertaa kasvanut ihan hyvin, mutta pienempi taas ei niinkään. Ehdotti ravitsemusterapeutilla käyntiä, mutta siellä ollaan isomman tytön kans käyty niin useasti, että kokeillaan pikkusiskolle ensin ottaa samat lisät käyttöön. Ehkä se on vaan terkan uskottava, että tämä on geeniperäistä ja meidän tytöt kasvaa omaan hitaaseen tahtiinsa. He kuitenkin ovat terveitä ja hyvin vilkkaita, energiaa näyttää riittävän.

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Asiaa syömisestä

Tästä aiheesta mun on pitäny kirjottaa jo kauan sitten, en vaan oo saanu aikaseksi. Oon kyllä varmaan saattanut mainita, miten isossa ja tärkeässä ja stressaavassa osassa syöminen on meidän elämässä.

 
Kaikkihan tietty alkoi kun esikoinen syntyi keskosena (viikkoihin nähden pienempänä, 1845g). Alkuun kaikki näytti hyvältä ja näyttää edelleenkin mun silmissä, paino nousi, joskin aika hitaasti. Käytiin keskosen seurantakontrolleissa niin kasvun, kuin kehityksen osalta. Kehityttiin normaalisti ja kasvettiin hitaasti. Ainoa minkä takia ollaan edelleen sairaalan seurannassa, on esikoisen paino. Näiden kohta neljän vuoden aikana ollaan käyty niin paljon verikokeissa, etten enää laskuissa ole pysynyt, aina vaan haluttu tutkia sitä ja tätä, toisaalta hyvähän se on, että tutkitaan, mutta liika on siltikin liikaa jos samoja kokeita otetaan parin kuukauden välein.


Ravitsemusterapeutilla käytiin myös säännöllisesti, sieltä saikin todella paljon käytännön vinkkejä syömiseen. Kaikki mahdolliset lisät ja juomat on kokeiltu. Ongelma oli pitkään se, että tyttöä ei kiinnostanut ruoka, ei halunnut syödä itse, hänelle ei tullut edes nälkää. Vasta viime kesänä, kun ikää tuli kolme vuotta, ja oli pikkusisko joka alkoi myös syödä kiinteitä, alkoi tyttöä ruoka kiinnostamaan joissain määrin. Siihen asti meillä ruokapöydässä samalla luettiin kirjaa tai katsottiin puhelimesta lastenohjelmia. Tätä en missään nimessä olisi halunnut että meidän syöminen on, mutta ei auttanut, keinolla millä hyvänsä oli tyttö saatava syömään, kaikella muulla kuin pakottamisella. Jatkuvat kontrollit sairaalassa ja saarnat siitä kun paino ei vaan nouse. Lopen viime syksynä lääkäri ehdotti jopa viikonlopun kestävää osastoseurantaa, josta epäkohteliaan kohteliaasti kieltäydyin. Tuskin tytön viikonlopun syömiskokeilu sairaalassa olisi mitään auttanut, muutakuin sotkenut molempien tyttöjen rytmit.


Seuraava lääkäri soittoajallaan sitten sanoikin, että monesti puhutaan toista, mitä tilanne oikeasti on. Siinä vaiheessa jo hiukan järkytyin että kuvitteleeko ne siellä, että lapsi ei saa kotona ollenkaan ruokaa. Viime joulukuussa ollaan viimeksi käyty kontrollissa ja silloin paino olikin suht hyvin noussut, mutta lääkäri keksi seuraavaksi, että haluaa magneettikuvata tytön pään vielä. Kyseistä toimenpidettä ootellessa, se on ylihuomenna.

Meillä siis syöminen määrittelee ihan kaiken tekemisen ja menemisen. Tämä painon kyttääminen on TODELLA stressaavaa. Kun lapsi ei syö hyvin, se stressaa vielä enemmän. Kuitenkin pitää pitää huoli, ettei painosta ja syömisestä tule mitään mörköä ja ettei lapsi huomaa painonsa olevan ongelma. Itse olen ollut todella pieni lapsena ja aivan yhtä huonosyömänen äitini kertoman mukaan.




 Pari lääkäreistä sanookin, että tämä taitaa olla geeniperäistä, osa on taas sitä mieltä että tyttö ei vain syö tarpeeksi. Hän kyllä syö, mutta myös on todella liikkuvainen. Nykyään häntä kiinnostaa ruoka, ruoanlaitto, ja syö itse. Viimekerralla vein myös omani ja mieheni neuvolakortit, että näkevät meidän myös kasvaneen miinuskäyrillä. Meidän lääkäri kun tuijottaa vain käyriä koneelta, ei sitä katso ollenkaan, että tyttö on täysin sopusuhtainen ja terveen näköinen vilkas lapsi. Lääkärin mukaan myös näin alipainoinen lapsi sairastelee paljon, eikä omaa vastustuskykyä. Tässä asiassa tyttö on aina ollut erittäin terve ja todella vähän sairastellut, ainoa mitä tämä hoikkuus aiheuttaa on se, että neiti palelee helposti.

 
Pikkusisko myöskään ei kasva käyrien mukaan vaan pienipainoinen hänkin on, vaikka on normaaliaikaan ja normaalikokoisena syntynyt ja syö hyvin. Hän käy myös painokontrolleissa. Ensiviikolla kontrolloidaankin molemmat neidit taas ja sitä ennen olisi taas käytävä verikokeissa.. Pikkusisko 1v 2kk painaa n. 7 kg ja Isosisko 3v 9kk painaa vajaa 11 kg.
Netistä ja muualta olen koittanut kysellä vastaavia tilanteita, mutta hyvin vähän on samansuuntaisia kokemuksia löytynyt. Yleensä lapset ovat reippaasti painavampia tai mikäli edes suunnilleen samansuuntaisia painolukuja löytyy niin heillä ei ole minkäänlaista seurantaa.. Ahdistavaa, tuo muualta tuleva paine syömisen suhteen on hirveää!!

Ateriarytmi meillä on tällanen:
n.9.00          Aamupala
11.00-12.00 Lounas
14.00           Välipala
16.00-17.00 Päivällinen
n. 18.00       Välipala
n. 20.00        Iltapala

Lisänä menee öljy, kerma, vaniljakastike, aloitetaan uudestaan Malto6 (josko vatsa viimein kestäisi).

 
Me käydäänkin paljon pienillä eväsretkillä, ja koitetaan tehdä ruuasta kivan näköistä.

Nyt mua kiinnostaisi tietää syökö teillä lapset hyvin? Onko muita jotka joutuvat painosta stressaamaan? Minkäkokoisia teidän n. samanikäiset lapset ovat? Vinkkejä?

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Viikonlopun piristys

Perjantaina viimein tuli koko viikon odotetuin soitto kun matkahuollosta soitettiin, että ovat tulossa tuomaan meidän uudet vaunut! Pihalla sitten alettiin tyttöjen kanssa purkaa laatikoita ja kasailemaan ja tutkimaan uusia vaunuja. Ne ylitti odotukset kyllä, aivan ihanat! Käytiin heti pienellä koeajolla, kun isompi neiti halusi testata seisomalautaa, ja sellanen olisi pitänyt kyllä hommata jo kauan sitten.


Merkkinä tämä Oran Jovi Air on meille tuttu, koska edelliset rattaat on myös samanmerkkiset. Nämä uudet on vain 5 vuotta uudempaa mallia, joten pieniä helpottavia muutoksia näissä oli paljon, ja tietty paljon tyylikkäämmät :) Näissä uusissa mm kovaan koppaosaan on oma jalkapeite sekä erillinen kuomuosa. Ratasosassa on talvelle ja kesälle omat jalkapeitteet, joka on kyllä tosi kätevä ja niitä voi käyttää myös tosi kylmillä ilmoilla yhtäaikaakin mikäli tarvitsee. Luulen vähän, että tuon seisomalaudan ansiosta meillä tuplat jää vähemmälle käytölle.


Viikonloppuna riitti taas lämmintä ja viihdyttiin koko perheellä aikahyvin pihalla aamusta iltaan. Oli nurmikon leikkuuta ja muuta pientä pihahommaa. Tulevalla viikolla saan kasvimaatakin viimein laitettua, hiukan myöhässä mutta parempi myöhään ku ei ollenkaan. Peruna saatiin myös istutettua, saa taas ensitalven syödä oman maan perunaa.


 
 
 
Yksi ilta tein ylijääneestä perunamuusista rieskoja, oli tosi hyviä. Suosittelen kokeilemaan.
3dl      kylmää perunamuusia
1         muna
2-3 dl vehnäjauhoja
1 tl     suolaa
 
250 astetta ja n. 8 minuuttia

 
 

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Neuvola 24+1

Vihdoin ja viimein n. Kuuden viikon tauon jälkeen oli neuvola. Välissä oli rakenneultra, mutta siellä ei tehty mitään muuta kuin pelkkä ultraus.

Toivoin että ois ultrattu mutta ei tälläkään kertaa :) sukupuoli siis edelleen salaisuus. Rh-veret otettiin myös, lisäputkilosta selvitetään vauvan veriryhmä. Ensikerralla sitten saakin sen tietää ja mikäli vauvan rh on plus niin saan sen vasta-ainepiikin. Tämä tullut nyt uutena, aiemmin vasta synnärillä laitettu piikki, mikäli vauva on plussaa.

Painoa kaikkineen nyt on tullut 7 kg. Mulla joka raskaudessa tämä puolivälin jälkeinen aika on ollut se milloin painoa eniten tulee. Lisäksi hemoglobiini tarkistettiin pitkästä aikaa, hyvä oli sekin eikä tarvitse vielä rautalisää. Muuten ihan peruskäynti oli ja nopeesti ohi. Taas seuraavaa käyntiä saa odotella vajaa 6 viikkoa.

Kovasti tekis mieli vaatteita laittaa ja katsella valmiiksi, mutta en jotenkin osaa kun ei sukupuolta tiedä. Luulen kyllä, että meille tulee kolmas tyttö :D tai sitten en vain kahden tytön jälkeen osaa kuvitella poikaa. Syyskuussapa se viimeistään selviää :)

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Lämmintä taas

Ihana päivä ollut, lämpimät ilmat tuli takasin. Aamusta syöntien jälkeen lähettiin käymään mummulassa pyörähtämässä, oli tarkoitus käydä kyselemässä joko kerrossänkyjen patjat on tulleet, mutta tajusin et enhän mä saa niitä mahtumaan autoon kun on lapset mukana. Kotona taas syötiin ja siivoiltiin ja oltiin ulkona ja nautittiin kesästä. Iltapäivällä saatiinkin pienemmän neidin kummitäti lapsineen kylään, isommilla tytöillä oli niin hyvät leikit, että itku pääsi kun kotiin piti lähteä. Mukava kun itselläkin oli kahviseuraa. Nopeasti tytöille tulikin uni pesujen jälkeen, sai mamma hyvää omaa aikaa lukea taas blogeja :)

 


Meidän riukuomenapuihinkin ihme kyllä tuli kunnon kukat! Saa nähdä minkäverran tänä vuonna saadaan omenoita, toivottavasti tytöille ainakin maistiaisia :) Yks narsissikin kerkesi kukkaan asti, ihme kyllä mun viherpeukalotaidoilla :D







 
 Eilen käytiin myös puutarhalla, oli pienimuotoinen virhe lähteä 1v ja vajaa 4v ja raskaana oleva mamma helteessä vielä helteisempään puutarhahalliin. Pienintä ei oikeen voinut maahan laskea kun se yritti heti tuhota kukkia tai kaatua johonkin kukkaruukkuun istumaan. Yksi kerrallaan sain kuitenkin viimein kuskattua amppelit pois sieltä, lämmintä oli varmaan 40 astetta, kyllä kun autoon selvittiin niin tuntui että taju lähtee, ja kauppareissu oli vielä edessä, jossa sitte pienin päätti kassajonosta lähteä ulos kaupasta, mutta ehjänä ja hermoja menettämättä selvittiin kotiin asti. Kukat on ihania ja se on pääasia :D


 
 "Peilikuvaa" mahasta, rv 23+6. Neuvolakuulumisia luvassa perjantaina, kun viimein n. 6 viikon tauon jälkeen pääsen neuvolaan.